Murehtiminen

Jos jääkaappisi on tyhjä, voi ongelmanratkaisu auttaa. Tällöin kriittinen, vertaileva ja analyyttinen mielesi toimi loistavasti. Se havaitsee nykytilan (tyhjä jääkaappi) ja tavoitellun tilan (riittävästi varusteltu jääkaappi) välisen kuilun sekä pyrkii kuromaan sen umpeen. Mielesi saattaa ehdottaa sinulle kauppalistan kirjoittamista ja kaupassakäyntiä. Jos ryhdyt toimintaan, on pulmasi ratkaistu käden käänteessä (edellyttäen että sinulla on rahaa ostosten tekemiseen). Tekemisen mielentila toimii loistavasti ulkoisten ongelmien ratkonnassa.

Sen sijaan pulmia tulee silloin, kun ryhdyt tuttuun tapaan käyttämään sitä mielen sisäisten tunteiden tai ongelmien ratkomiseen. Jos apeana ja alakuloisena kuljet kauniissa maisemassa auringon paistaessa, saattaa mieleesi juolahtaa ajatus, että ”on upea päivä, minun pitäisi olla iloinen”. Toivotun (iloinen) ja olevan (apea ja alakuloinen) välinen ero saattaa saada olosi tuntumaan entistä kurjemmalta, kun keskityt ja vertaat tuntemuksiasi siihen, mitä haluaisit tuntea. Keskittyminen siihen, miten etäällä olet sellaisesta ihmisestä, joka haluaisit olla, saa sinut tuntemaan olosi huonommaksi kuin alussa. Mieli saattaa ryhtyä ratkomaan ”ongelmaa” kysymällä loputtomasti. ”Mikä minussa on vikana?”, ”Miksi minä aina reagoin tällä tavalla?”, ”Miksen osaa hoitaa asioitani paremmin?”, ”Miksi minulla on tällaisia ongelmia, mutta muilla ei?” jne. Pahimmillaan jäät sen ajattelun vangiksi, jonka piti pelastaa sinut. Ongelmanratkaisukykysi huononee, kiihdyt ja ahdistut, kun hedelmättömästi vatvot omaa alakuloisuuttasi, sen syitä, merkityksiä ja seurauksia. Karu totuus on, että murehtimisesi on osa ongelmaa eikä osa ratkaisua.

Hyvä uutinen on se, että huoliajatuksia voidaan vähentää. Ajatuksia, suhtautumistapoja sekä omia toimintamalleja voi muokata. Usein työskentely aloitetaan siitä, mikä aiheuttaa ja ylläpitää turhaa huolta. Taustalta voi löytyä vaikeus sietää epävarmuutta, halu vältellä ahdistavia mielikuvia ja kehon tuntemuksia tai huolehtimista koskevat virheelliset uskomukset. Murehtimisen vähentäminen voi pitää sisällään välttelystä luopumista, ydinpelkojen etsimistä ja haastamista, altistusharjoituksia, opettelua erottamaan ajatukset ja tosiasiat sekä tulkinnat, ajatusvääristymien tunnistamista ja huolien hyväksymistä. Erityisen hyödyllisenä monet asiakkaani ovat pitäneet huolihetkien pitämistä sekä pahin (= katastrofiajatus), paras, todennäköisin (= realistinen) – harjoitusta. Taitavan murehtijan kannattaa lisäksi huolehtia tasapainoisesta arjesta. Siitä, että arjesta löytyy riittävästi hyvinvointia tukevia tekijöitä: voimavaroja lisääviä ihmissuhteita, mielekästä tekemistä, liikuntaa ja rentoutumista, sosiaalisia aktiviteetteja ja harrastuksia, positiivisia tavoitteita sekä hyvinvointia tukevia ajatuksia ja ajattelutapoja.